Elä Se Todeksi
Elä Se Todeksi
Bonus-jakso: Valjasta kehosi todellinen supervoima käyttöösi - näin hengitys vaikuttaa arkeesi
Tässä jaksossa, joka on alunperin julkaistu UPLEVEL by Sonja Hannus -podcastissa, puhumme kehon todellisesta supervoimasta - hengityksestä. Miten niin itsestäänselvä asia voi tietoisesti käytettynä olla avain rauhalliseen mieleen? Miten hengittää arjessa? Kuuntele jakson vinkit ja valjasta supervoima käyttöösi.
Tervetuloa elästä todeksi podcastin pariin. Tää on podcast, jossa mikään unelma ei ole liian suuri elettäväksi toteen. Mä oika, koulutettu mielenvalmentaja, yrittäjä, äiti ja paljon muuta. Tässä podcastissa mun parhaat työkalaut pitkin inspiraatiota ja uusia ajatusmalleja. Josta voit alkaa elää todell kuumateita ja ihastuu itteesi vielä enemmän matkan parrella. Jos olet valmis elämään sen todeksi, niin nyt mennään. Tämä jakso on alun perin julkaistu Sonian Apple podcastista. Sona oli elässä todeksi podcastissa vieraana jakossa hormonikiertoisi ymmärtäminen on ain parempaan arkeen. Ja mä pääsin sonjan podcastiin puhumaan hengityksestä. Täällä mä en ole kuitenkaan siitä ihan hirveästi puhunut ja mä tiedän, että se on jotain, joka monia kiinnostaa. Tässä jaksossa sä kuulet mun tarinaa mun matkaa hengityksen parista, mutta myöskin, miten sä pystyt pienillä muutoksilla sun hengityksessä muuttamaan paljon isoja asioita sun olossa. Joten mennään kuuntelemaan tätä jaksoa.
SPEAKER_01:Tänään mä saan vieraaksi hengityksen todellisen asiantuntijan Riikka Turusen, hän on hengitysvalventaja ja pitkän linjan oppilas hengityksen parissa. Me puhutaan jaksossa hengityksessä työkaluna arjessa ja sä saatat yllättyä kuulessas, miten pienin tavoin sä voit tuoda tietoisuutta arjessa tähän aiheeseen ja tukea sun terveyttä. Mä en muistanut puhua tästä jaksossa, joten mä haluaisin vielä mainita tästä näkökulmasta. Perinteisen kiinalaisen lääketieteen mukaan hengitys heijastaa kehon elinvoimaa, eli chiitä, ja se kertoo virtaako energia vapaasti vai onko jossain tukos. Rauhallinen ja syvä hengitys merkitsee tasapainoa hermoston, keuhkojen ja hormonien välillä, kun taas pinnallinen tai semmoinen rajoittunut hengitys voi kertoa stressistä, surusta tai esimerkiksi ylikuormituksesta. Hengityksen tasaantuminen palauttaa kehoon turvallisuuden tunteen ja sitä luo pohjaa hormonitasapainolle. Tämä oli hyvin tiivistetty ilmasto, henkitys on tosi laaja teema perinteisessä kiinlaisessa lääketieteessä. Mätse tutustuin aiheeseen mun jin-joga-opettajia koulutuksessa, joka oli itsessään ihan mieletön kokemus, mutta pidemmä puheita hyvältään tämän päivän jakson aiheen parinta odottaa, että sä pääset kuulemaan meidän keskustelun. Tässä podissa me syvennetään kokonaisvaltaisen terveyden teemoihin erityisesti naisen hormoniterveyteen. Sä kuuntelet Ablevel podia, mun nimi on Soni Hannos. Mulla ei ollut vuosi kiertoa hormonaalisen ehkäisyn lopettamisen jälkeen ja mulle puhkesi vaikea akne. Pelkäsin, että voisi ikinä tulla raskaak ja toteuttaa hartaita unelmaani omasta perheestä ja olla kokonaisvaltaisesti terve. Kun lopulta sain menkat takaisin, ne oli epäsäännölliset. Välillä tosi lyhyt kierto, välillä tosi pitkä ja kärsin peämässä oireista, kuten pahasta reaktiivisuudesta, ahdistuksesta ja vatsakivuista. Lopulta turhauduin, ettei länsimainen lääketiet pystynyt auttamaan ja syvennyin kokonaisvaltaisen hoitomuotojen maailmaan. Löysin itämäisen viisauden ja opin kuuntelemaan kehoni, mieleni ja sieloni yksilöllisiä tarpeita. Sain lopulta säännöllisen ja täysin oireettan 28 päivän kierran löysin elämäni rakkauden ja vihdoin terveen parisuhteen nopeasti hormonien tasoittumisen jälkeen ja tulin helposti raskaak. Haluan auttaa jokaista, joka haluaa terveen kehon mielen ja sielun ja elää omannäköistä elämää. Ianaa kuin saat täällä. Tervetuloa Apollo podcastiin riikka! Hei, ihan oikeaa sarrasut vieraak! Mä haluisin aloittaa sillä, että kuulla, miten sä oot päätynyt tekemään sitä, mitä sä teet tänään ja miten sä oot päätynyt hengityksen pariin, millainen sun oma tarina on?
SPEAKER_02:Kiitos ensinnäkin ihana olla vieraana. Ja mun oma tarina, miten mä oon päätynyt nyt tähän kohtaan tosiaan hengitysvalmentajana. Niin se on ollut, kun mä oikein mietin, tässä joku aika semmoista selkeää lähtöpistettä, että mistä se lähti, niin mä en oikein pysty edes paikantamaan, että missä se hengitys on tullut selkeästi kuvioihin. Mä oon aloittanut ensin mentaalivalmentajana ja siellä totta kai hengitys oli meillä yksi työkalu muiden joukossa. Mutta se oli ehkä enemmän sellaisella tasolla, että hengitetään syvään ja hengitetään rauhassa. Tämä tämmöinen kovin perusopetus, mitä me ehkä hengityksestä aina saadaan. Se oli aika yksinkertaistettu työkalu, mutta siellä se kuitenkin tuli semmoiseksi, mitä käyttiin jonkun verran ja itse asiassa sitä ennen jo olin itse kilparatsastajana yrittänyt löytää apua kisan jännitykseen ja siihen semmoiseen suoriutumispaineisiin, niin silloin jo oli omalta sieltä kilpailutaustasta tutustunut siihen, että hengityksellä pystyy ehkä jotenkin vähän vaikuttamaan, mutta silti mä en ehkä ihan ollut saanut kiinni siitä, mikä se homma on. Ja sitten siitä meni pitkiä pitkiä aikoja ja koko ajan enemmän siinä koulutus lisääntynyt, että kouluttautu enemmän, niin sitten kuitenkin se aina vilahteli siellä enemmän, että tuli enemmän oppia hengityksestä. Jossain vaiheessa se varmaan alkoa sen verran vakuuttaa. Lähdin kouluttautumaan hengityksen pariin. Ihan ensin se oli enemmän hengityksen fysiologista puolta ja että miten pystytään parantamaan suorituskykyä ja sitä kautta mä lähdin kiinnostu vähän enemmän tämmöisestä voimakkaammasta hengityksestä, joka tietyllä tapaa voisi ehkä sanoa, että se on semmoinen hengityksen terapeuttisempi puoli. Siinä monen koulutuksen ja kokemuksen kautta on nyt tässä pisteessä.
SPEAKER_01:Kerron vielä, että mitä se työhön tällä hetkellä kuuluu.
SPEAKER_02:Tällä hetkellä mun työhön kuuluu hengitysvalmennus. Eli se tarkalleen ottain pitää sisällään tai siinä riippuu, että kenelle sitä tehdään, mutta ennen kaikkea arjen suorituskyvyn ja resilienssin kasvattamista. Eli hengityksen avulla pystytään päästä sinne meidän hermostoon käsiksi. Se voi olla, että urheilijoiden kohdalla se on suorituskyvyn parantamista. Ja meidän muiden kohdalla vaan tosiaan sen arjen suorituskyvyn parantamista.
SPEAKER_01:Joo, hengitys on kyllä. Han purkaa tai mennä tähän aiheeseen syvemmälle, mä itsekin olen löytänyt hengityksen jo. No oikeastaan varmaan jookan myötä. Ja o kokenut sen tosi voimakkaana työkaluna. Mä haluisin vielä kuulla vielä tarkemmin sun omasta tai millaisia hyötyjä sä koet, se hengityksen löytäminen ja erityisesti tämmöisen terapeuttisena harjoituksena, niin millaisia hyötyjä tai millaista muutosta se on tuonut sun omaan elämään?
SPEAKER_02:Aivitsi, tästä voisi lähteä niin monelle eri polulle, koska se on tuonut, mä aina sanon, että periaatteessa haluaisi sanoa, että meillä on ihmepillereita. Joku oikeasti, joku asia, joku työkalu olisi todella sellainen, että se poistaa kaikki ongelmat, mutta sitten väliusta aina tuntuu, että hengitys on kyllä poistanut mun elämästä aika lailla kaikki ongelmat, että se on tuonut niin paljon hyvää. Mutta ei siis totta kai ihmiselämää mahtuu sinne joukkoon, että ei nyt niin, että olisi täysin muuttunut semmoiseksi semmunkiksi hengityksen avulla. Mutta kyllähän se on tuonut tosi paljon. Se on tuonut paljon enemmän rauhaa. Ihan semmoista kehon tasolla rauhaa, mitä ei välttämättä edes niin hyvin ole pystynyt tunnistamaan silloin, kun sitä ei ole ollut. Eli ihan tämmöisiä, että kun sä heräät aamulla, niin sulla onkin semmoinen rauhallinen olo verrattuna siihen, että mitä ehkä joskus ennen herää. Ja aina ajatukset meni jo sinne päivän tapahtumiin, että mitä mä nyt tänään ain tehdä, mitä mun pitää saada aikaan. Vähän ehkä tuntuu semmoinen painava tunne on ollut mulle aika tyypillisiä, mä oon aika ollut ja olen taipuvainen edelleenkin varmasti paljon yliajatteluun ja stressaamiseen, ehkä vähän jopa ahdistukseen. Tietyn tapaa tosi herkkä sen suhteen, niin se on kyllä tuonut siihen todella paljon apua. Sit tietenkin tässä, kun elää hyvin hektisiä vuosia. Mulla on kotona kaksi pientä lasta ja yrittäjyys. Kaikki mitä tässä nyt elämään kuuluu, niin kyllä se on tuonut sinne myös tosi paljon enemmän sitä, että ei ole niin hälytystilassa, koska monestihan nämä arjen kiireet ja tapahtumat voisi lähettää meidät aika paljon sinne semmoiseen hälytystilaan, missä me ollaan vähemmän turhautuneita ja ollaan vähän enemmän ajatellaan koko ajan just sitä, että mitä pitää tehdä ja ei olla läsnä, niin se on tuonut enemmän läsnäoloa, se on tuonut enemmän sietoikkunaa siihen, että miten haluaa reagoida asioihin, miten pystyy reagoima asioihin. Sit jos puhutaan vielä ihan tämmöistä, sä kysyit sitä semmoista voimakkaampaa, niin jos mietitään näitä voimakkaita hengitysharjoituksia, niin ne on tuonut kyllä myös ihan omanlaisensa maailman, mitkä avaa alitajuusia lukkoja. Sellaisia ikään kuin uskomuksia ja asioita, mistä edes on ollut tietoinen, niin ne voi olla hyvinkin oivaltavia sessioita, mitkä sitten tulee itsestä ja siitä elämästä ehkä jotain sellaista näkökulmaa, mitä ei ihan siinä arjen keskellä aina pääse saamaan. Sanota, että tiivistetään nyt, niin kuin mä sanoin, että tässä voisi lähteä hyvin monelle eri puolulle, että mitä se on tuonut, mutta nämä on nyt semmoiset ehkä, mitkä ensimmäisenä tulee mieleen, koska ne liittyy asioihin, jotka on itelle tosi tärkeitä, kuten vaikka se, että miten pystyy tässä vaiheessa elämään olla läsnä ja rauhallinen, vaikka onkin hyvin paljon kaikkea, mitä ympärillä tapahtuu. Mutta toki myös fyysiseen puoleen, ihan urheiluun ja kaikkeen, niin kyllä se tuo meille lisää kestävyyttä, että oikeastaan kattaa kaiken koko elämän.
SPEAKER_01:Kyllä, vitsi. Mä uskon, että tosi moni voi samaistua siihen, miten sä kuvailit sun arkeen tai etenkin sitä tavallaan tilaa, missä ehkä aikaisemmin oli tai on taipovainen, että herää heti aamusta ja ajatukset käy alkaa heti sellainen ajatusralli ja ehkä iltaisin on vaikea saada unta kuin miettiä jo, että mitä huomena pitää tehdä. Joten sellainen yliajattelu on varmaan, en mä tiedä, ehkä etenkin meille naisille. Monet meistä on taipovaisia ja nopeeseen reagointiin ja etenkin tämä moderni maailma, missä meillä on niin paljon ärsykkeitä. Ehkä jos asuu kaupungissa, niin vielä enemmän on niin paljon niitä aistiärsykkeitä päivän aikana. Me aika helposti kuormitutaan koen kanssa, että henkitys tuo tosi hyvän työkalun siihen hetkeen laskeutumiseen ja tietoiseen läsnäoloon. Tai itse siis joka ohjaajia usein sanoin, että se, että sä tuot sun tietoisuuden omaan hengitykseen, niin se on yksi helpoin ja kätevin tapa meditoida oikeasti. Sen ei tarvi olla sen kummempaa kuin että sä vaan tuot sun huomion sun omaan hengitykseen.
SPEAKER_02:Kyllä, se silläkin me saadaan jo paljon tuotua, sitä rauhaa siihen hetkeen.
SPEAKER_01:Se voi olla se ensimmäinen askel siihen tietose läsnäoloon, joka auttaa jo itsessään laskea niitä kieroksia. Mutta mä haluan mennä, mistä sä puhuit tässä, että monet voi samaistua ruuhka vuosi arkeen tai ylipäätään aika intensiiviseen arkeen ja pohtii vähän niitä keinoja, että miten hengityksen avulla tai ylipäätään hermoston säätelyn avulla me voidaan laskea niitä kierroksia ja auttaa tukemään hermostoa rauhoittumaan. Ja sitten mä haluan sitten vähän myöhemmin puhua vielä enemmän tuosta terapeuttisesta tavasta hengittää ja kuulla vielä enemmän sun kokemuksia ja ehkä vähän kuulla myös vinkkejä, että miten sitä voi lähteä lähestymään, jos on kiinnostunut tutkimaan tai hengitystä terapeuttisempia, vielä syvempiä tapoja harjoittaa sitä. Mutta puhutaan ensin vähän tämmöisestä arjen stressinhallinnasta. Jos kuvitellaan tilanne, että on aika intensiivinen arki myös meillä molemmilla pari pientä lasta kotona tai vaikka ei olisikaan, niin moni meistä elää aika semmoista intensiivistä arkea työtuo oman kuormituksensa ja moni meistä elää tosi monissa eri rooleissa. Meillä on paljon eri hattuja. Me ollaan puolisoita siskoja ja lapsia, äitiä ja työntekijöitä. Meillä on yrittäjiä ja meillä on tosi tosi paljon eri rooleja. Millaisia työkaluja sulla on sun omassa arjessa, että miten sä oot tuonut sen hengityksen osaksi sun arkea ja voisit. Tai miten sä suosittelet, että kuulia voi alkaa tuomaan pieniä tapoja oman arkeen, millä tukea sitä omaa hermostoa ja vähän alkaa tuomaan tietoisuutta siihen omaan hengitykseen ja mitkä voisi olla semmoisia ensimmäisiä tapoja tai harjoituksia.
SPEAKER_02:No, ensimmäiset varmaan on, niin kuin Sakin sanoin, että tuoda huomio siihen hengitykseen. Ja tietyllä tapaa mä tiedät, silloin kun meillä on sitä kiirettä siellä ja me ollaan tosi kiinni meidän omissa, no just kiireissä ja aikatauluissa, niin se voi olla tosi vaikea tuoda sinne mitään uusia semmosia pysähtymisen hetkiä. Nyt mä otan tämän hetken ja teen tämän hengitysharjoituksen ja se musta tuntuu, että minulla itselläkin oli pitkään silloin, silloin ennen kuin oli itse lähtenyt sinne maailmaan, niin se oli se kompastuskivi, koska mun mielestä se oli joku semmoinen tylsä harjoitus, että nyt mun pitäisi sitten pysähtyä, ja nyt mä vaan vähän hengittelen. No en mä nyt ehkä edes ihan huomaa mitään, ja koska pysähtyminen yleisestikin tuntuu niin epämukavalta. Ja mä koen, että monesti se pysähtyminen tietyllä tapaa, me tiedetään moni meistä, että me tarvittaisiin pysähtymistä. Mutta sitten tietoisesti sen tekeminen sinne arkeen, niin se voi tuntua vaikealta, tai sitten se voi tuntua vähän siltä, että ei oikein tiedä, että mitä pitäisi tehdä. Niin jos lähtee hengityksen kanssa, että haluaa lähteä sitä puolta katsomaan, niin mä en edes välttämättä sanoisi, että täytyy alkaa tekemään hengitysharjoituksia tai pysähtyä pitkäksi aikaa tai edes minuuteiksi alussa siihen, että tekisi nimenomaan jotain hengitykseen liittyvää, vaan sitä voi lähteä ihan siellä arjessa ottaa siihen joka päivä siinä hetkiin. Monesti silloin kun me ollaan stressaantuneita, niin se näkyy siinä meidän hengityksessä, koska hengitys on meidän suorainen niin sanotusti kaukosäädin meidän hermostoon, eli hengityksellä me pystytään viestittämään tälleen yksinkertaistetusti, jos sanotaan tämä, niin me pystytään hengityksellä viestittämään hermostolle, että mitä on meneillään. Onko tilanne sos vai onko tilanne ihan rauhallinen. Mutta sitten myös se menee myös toiseen suuntaan. Eli jos se hengitys sitten on semmoista pinnallista ja kireää, niin se myös viestittää meille, jos ei me tulla siitä tietoiseksi ja muuteta sitä hengitystä, niin se viestittää meille, että hei, nyt ylläpidetään tätä stressitasoa. Joten kun me vaikka aamulla herätä, niin me voidaan siinä kohtaa ihan lyhyesti vaan kannata, että hei, miltä hengitys tuntuu. Okei, mä vaikka huomaan, että mä laitoin treenjousut päälle ja mä jännitän mun vatsaan. Jos vatsa on jännitetty, niin silloin paljaa ei pääse liikkuun kunnolla ja meillä saattaa riippuen tietenkin vähän just, että onko hirkkä tämmöisille vaikka ulkoisille ärsykkeistä, me saatetaan pitää itseäme vähän yliryhdissä ja niin poispäin. Ja se rajoittaa meidän hengitys. Eli ihan vaan se, että me aamulla kottaa se, että miltä kehosta tuntuu. Pystyikö mä vähän rentouttaa kehoa, niin että se hengitys pääsis ja liikkuvaan vähän helpommin. Voisin hidastaa hengitystä vähän, koska nopea hengitys viestittää hermostolle sitä stressiä taas tälleen yksinkertaistetusti sanottuna ja ylläpitää kehossa ja tietynlaisia tämmöisiä mekanismeja, jotka sitten vieitä syvemmälle sinne stressiin. Ihan vaan, jos me hidastetaan hengitystä. Vähän hitaammin sisään, vähän hitaammin ulos, vähän ehkä pehmennetään hengitystä. Hyvän hengityksen ei kuuluisi kuulua, sen ei kuuluisi oikeastaan myöskään hirveästi näkyä, vaan on tosi sulovaa, se on tosi pehmeää. Ihan vaan jos me tehtäisi tämmöisiä pieniä asioita heti vaikka aamulla tai pitkin päivää, niin se jo lähteen muokkaan sitä. Mutta sitten tietenkin voidaan lähteä myös tehostamaan sitä vaikutusta sillä tavalla, että oikeasti lähdetään ottamaan hengitysharjoituksia. Mutta kyllä mä itse koen, että se helpoin tapa aloittaa on ihan vaan sen semmoisen perushengityksen kannaus, että mitä mun hengitys viestittää hermostolle ja voiko mä muuttaa niitä asioita. Edes vähän.
SPEAKER_01:Kyllä, pitääkö se paikkaansa, että suurimman osa meidän aikuisten hengitys on aika pinnallista ja semmoista vähän just rajoittunutta, että jos katsoo vauvan kroppaa, niin siinähän hän pallea ja vatsa liikkuu jokaisella hengityksellä, että he hengittää vähän koko rovallaan ja sitten taas me aikoiset, niin monet meistä on kadottanut sen taidon. Onko tämä pitää tämä paikkaansa? Kyllä, tosi monime.
SPEAKER_02:Kyllä, tosi monimiista hengittää pinnallisesti ja niin kuin mä sanoin, se on suora viesti hermostolle, että se stressitaso pysyy yllä. Me voidaan tehdä todella paljon kaikkea, mikä periaatteessa pitäisi poistaa stressiä, mutta jos meidän hengitys koko ajan viestittää sitä hälytystilaa keholen, niin se pysyy yllä. Ja se pinnallinen hengitys on Mikosi monella meistä on. Ja se voi kokeilla ihan niin, että nyt kaikki, ketkä kuuntelee tätä, niin voi kokeilla omalla kohdallaan. Jos oikein lähtee hengittämään sisään, niin lähteeks hartiat nousee. Toki jos hengittää tosi oikein voimakkaan semmoisen sisähengityksen, niin sitten ehkä väkisinkin. Lähteekö hartiat nousee tai tunteek sen ehkä siinä rintakehän kohdalla, että mä saa hpea tai tämä jää tähän pyörittään rintakehään, tämä hengitys tai tuntuuko usein just siltä, että ei saa hpea. Tai jos laittaa kädet kaulan lihaksille, niin tunteek sen sisään hengityksen siellä kaulan lihaksissa, missä se ei kuuluisi tuntua. Tämmöillä pienillä jutuilla me voidaan katsoa, että okei, kyllä, mä itse asiassa hengitänkin ehkä aika pinnallisesti.
SPEAKER_01:Joo, kyllä, mä just itse huomaan. Usein jos siihen hengitykseen huomiota, niin huomaa, että esimerkiksi just tämä on varmaan yksilöllistä, että missä kenelläkin alkaa tulema kirjoksia, mutta esimerkiksi just rintakeha on sellainen, mikä tuntuu, että nyt minulla on pakko päästä vaikka pari joogablogin päällä ja hengittämään syvempää ja tavallaan avaa vaan sitä rintakehää, ja se onkin mun mielestä ihan oma lemppariharjoitus iltaisin ison joogablogin päällä ja ottaa syviä hengityksiä. Mutta yritän itse päivän mittaa useammas eri kohdassa ottaa syviä hengityksiä, oikeasti pysähtyä siihkeen ja esimerkiksi ennen aterioita, ottaa muutaman vähän syvemmän hengityksen. Miten muuten voitko puhua vähän tuosta nenähengityksestä kautta, suunkautta hengityksestä. Just joaohjaajana on tottunut siihen, että joukassa hengitään nenän kautta sisään, nenään kautta ulos, mutta onko se myös arjessa paras tapa hengittää?
SPEAKER_02:On se on ehdottomasti paras tapa hengittää. Me hengitettäisi aina nenän kautta. Eli silloin, kun me hengitetään nenään kautta, niin me saadaan siitä tosi paljon erilaisia terveyshyötyjä. Mutta ennen kaikkea, jos mietitään sitä stressiä ja että siihen haluttaisiin puuttua, niin nenän kautta tapahtuva hengitys on myöskin hitaampaa. Eli jos hengittää nenän kautta, niin siitä tulee useimpaan kohtaan kehoa sopiva paine, joka just vähän hidastaa sitä hengitystä ja sitten ei nyt ehkä mennä liian syvälle siihen, että mitä kaikkea siellä tapahtuu. Mutta yksi myös tärkeä syy, minkä takia me haluttaisiin hengittää nenän kautta, on se, että jos me hengitetään suun kautta, niin me puretaan tällainen hiilidioksidia, meidän kehosta, liallisia määriä, joka sitten taas tämä on tällainen hyvin yksinkertaistettuna vaikuttaa siihen, että miten hyvin happea pääsee esimerkiksi aivoille. Eli ja sitten jos sitä hiilidioksidia purkautuu tosi paljon sieltä kehosta, niin me herkistytään sen kertymiselle, jolloin kun sitä yhtään kertyy sinne, niin moni kokee, että se on hengästymistä ja mun on pakko minulla on tarve hengittää, mutta se on todellisuudessa sitä, että se keho ei kestä sitä hiilidioksidin kertymistä taas tällainen yksinkertaistettuna, niin sitten se saami hengittää nopeammin. Tulee hengästyminen liian nopea, kun on liikkumassa, nopeammin, mitä ehkä se oma kuntotaso antaisi olettaa, että pitäisi tulla. Tai sitten on tarve koko ajan jotenkin vähän ruokailla ja niin poispäin. Niin silloin me joudutaan semmoiseen nopeamman hengityksen kierteeseen, joka taas oli viesti sinne keholle, että hei, nyt on stressi, ylläpidetään stressiä ja ylläpidetään tätä ahdistusta. Niin jo, nenä hengitys olisi äärimmäisen tärkeää siellä arjessa.
SPEAKER_01:Tosi mielenkiintoista ja myös ihan rankassa treenissä, oletko sitä mieltä, että vaikka juoksuenkillä myös?
SPEAKER_02:No silleen mä ehkä asteittain lähtisin sitä treenaamaan. Se on ihan, jos pystyy. Mutta ei sitten jos katsotaan vaikkuurheilijoita tai että on se joku tosi kova se viimeinen vaihe siinä urheilussa ja sä teet jonkun, että sä oot ihan äärimmäisyyksiä vielä itsees, niin silloin ehkä tulet hengittämään myös suunkautta ja se ei ole maailman loppu. Mutta mitä pidempään pystyt urheilissakin hengittämään nenään kautta paremmin autat sitä happea pääsemään sinne kudoksiin. Joten totta kai se on kestävyys paranee siinä kohtaa. Se on hyödyllistä. Sanotaan näin, että se on hyödyllistä, mutta myöskin ehkä se kannattaa ottaa semmoiseksi, että haluaa lähteä treenaa sitä ja ehkä vähän hidastaa vaikka tahtia. Ei niin, että vie itseensä aivan äärirajoille ja tuntuu, että mä en pystyä enää hengittämään nenän kautta, että nyt mä saa happea, vaan hidastaa ehkä vähän mauhtia. Ottaa semmoisia pieniä jonkun minuutin pätkiä, jossa keskittyy siihen, että hengittää nenän kautta koko ajan.
SPEAKER_01:Joo, okei, mä uskon, että tästä voi moni saada pientä harjoitusta tai tietoisuutta alkaa tuomaan siihen omaan hengitykseen koko ajan lisää. Mulla rupesi nyt kiinnostamaan tämä vielä spesifimmin mietin joogaa kuin siinä usein, jos tekee esimerkkaa, että ollaan pitkään tämmöisissä lantiota avaavissa harjoituksissa tai missä tahansa joukan muodossa, niin silloin mä usein sanon, että voi hengittää nenään kautta sisään sun kautta ulos, koska me puretaan sieltä lantiosta kirjauksia ja ollaan just pidempää siinä tietyssä asennossa, niin osaatko vielä tähän avata, että onko se tavallaan ok ja mihin se perustuu, että kun ollaan tosi avaavassa harjoituksessa tai asennossa tai jookan termeen asanassa, niin onko se silloin hyödyllistä henkitainen kautta sisään ja pitkä ulos hengitys suunkautta ulos.
SPEAKER_02:Monesti kun me hengitetään suun kautta ulos, niin monissa hengitysharjoituksissakin nimenomaan tehdään suuntaan.
SPEAKER_01:Mä olisin sitä josta kysynyt seuraavaksi.
SPEAKER_02:Kyllä, niin me saadaan monesti, että jos kokeilee vaikka hengittää suun kautta ulos, niin voi ehkä vähän enemmän saada sinne vatsan alueelle sitä kehotuntemusta ja niin poispäin. Kyllä se sellaisena työkaluna, niin kyllä, monissa hengitysharjoituksissakin sitä käytetään, että hengitetään suun kautta ulos.
SPEAKER_00:Siinä kohdasta.
SPEAKER_01:Tuntuu ainakin itsellä, että mä usein teen sellaista hengitysharjoitusta, että ihan arjessakin vaikka tekee läppärillä töitä, niin tajuun, että nyt käy vähän kierroksilla ajatuksia alkaa ottamaan just nenään kautta sisään ja purkaa suunkautuessa. Se tuntuu, että se jotenkin purkaa semmoista stressitilaa. Kyllä. Se on mielestäni yksi kiva harjoitus.
SPEAKER_02:Se on ihan totta ja vähän semmoinen huokailu, silloin kun se on tiedosta, niin se voi olla tosi hyvä. Ja sitten ihan tuossa vielä, kun sanoin, että semmoinen perusne arkeen jossakin siinä vaikka läppärillä tee töitä ja huomaa, että ei vitsi, että se on vähän niin, vaikka että joku deline painaa päälle ja on vähän semmoinen ylikierros ja alkaa hiipiä sinne, niin hermostol optimaalinen hengitysrytmi olisi. Se on tutkittu, että se on 5,5 sekuntia. Sään hengitys ja 5,5 sekuntia ulos hengitys. Mutta ei nyt kukaan meistä pysty katsomaan, että nyt hengitään ulos 5,5 sekuntia ja sisään 5,5. Mutta suunnilleen ottaisi minuutissa, että se sisään hengitys kestäisi noin 5-6 sekuntia. Meille tulisi semmoinen 6 hengitystä minuuttiin. Niistä kun jatkaa, niin se on hermostolle äärimmäisen rauhoittavaa ja tasapainottavaa. Okei, tosi hyvä. Tämä on semmoinen, mitä mä usein teen. Ja sama, jos mä vaikka aamulla laittaudun tai jotain, niin mä pidän huolen silloin siitä, että mä hengitän siinä rytmissä. Ne on semmoisia pieniä, tosi tehokkaita harjoituksia, joilla me saadaan kuitenkin vaikutettua tehokkaasti siihen hermostoon, koska jokainen meistä ehkä tietää, että siellä on just arjesta niin paljon kaikkea tekemistä, että ei vaan ei aina pysähtyä.
SPEAKER_01:Sepä se. Mitä vielä sinulla tulee mieleen tämmöisiä, jos puhutaan vielä semmoisesta arjessa elämisestä ja niistä työkaluista siihen arkeen, että ensimmäisenä tuo sitä tietoisuutta ja just miten sä kuvailit, että vähän pehmentää ja aamulla tuo tietoisuuden siihen ja just alkaa vähän ehkä syventämään sitä hengitystä. Tämä just mistä puhuit äskentää, että vähän voisi laskea niitä hengityksiä tai tuoda tietoisuutta siihen, että olisi se noin kuusi hengitystä minuutissa. Mutta tuleeko sinulle mieleen jotain muita tämmöisiä harjoituksia, jos on valmis menee vielä asteen syvemmälle, mutta kuitenkin vielä niin, että ei puhuta mistään superterapeuttisesta, supersyvällisestä työskentelystä, joka vaatii ehkä enemmän vähän siitä arjosta astumista ulos ainakin siksi aikaa, että kun ajattelen jotain uusia tekniikoita, mutta mitä sinulla tulee vielä mieleen semmoisia tiettyjä hengitysharjoituksia, mitä voisi ottaa arkeen, jos on valmis vähän parostaa siihen enemmän pyhittää vähän enemmän aikaa.
SPEAKER_02:Jos olisi vähän enemmän aikaa, mitä sille pyhittää, niin sitten mä ensinnäkin ottaisin just niitä hetkiä, jolloin mä vaan hengittäisin yli viisi minuuttia. Viisi minuuttia on katsottu olevan sellainen raja, että sen yli, kun hengitysharjoitus kestää, niin saadaan parempia tuloksia. Ni sitten mä katsoisin, että mä hengittäisin just sitä, että mä laskisin viisi sekuntia ulos, viisi sekuntia sisään tai kuusi sekuntia ulos ja kuusi sekuntia sisään hengitystä, niin mä tekisin sitä noin kymmenen minuuttia suunnilleen. Monesti myöskin voi auttaa, että laittaa, jos on joku tämmöinen joustava naru, vaikka tämmöinen kuminauha, jumppanauha, niin laittaa sen tähän kylkiluiden päälle ja ristiin tästä edestä. Nyt onkin huono, kun meillä ei ole videoyhteyttä, mutta laittaa jonkun narun tähän kylkiluiden, keskivartalon ympärille, kylkiluiden kohdalle. Ja sitten laittaa se ristiin tästä edestä ja lähtee hengittämin, että se sisään hengitys laajentaa sitä keskivartaloa, eli vatsa menee ulospäin, kyljet menee vähän sivuille, hengitys pitäisi tuntua siellä selän puolellakin ja sitten katsoo, että se narun saa liikkumaan siinä hengityksen tahdissa. Monesti ihmistä auttaa, kun saa vähän myös tämmöistä kehollista tuntemusta ja pystyy keskittymään vaikka siihen narun liikkumiseen, koska välillä on ihmisiä, kenestä se tuntuu tosi ahdistavalta, alkaa kiinnittää huomioon hengitykseen. Ja sitten kun alkaa kiinnittää siihen huomiota, niin melkein alkaa tuntua, että alkaa enemmän ahdistaa, että en mä saaka ja se ei tunnu hyvältä, niin silloin tuommoinen saattaa vaikka auttaa, että jonkun apuvälineen kanssa lähtee kattoo, että se hengitys olisi siellä pallean kohdalla siellä myös, että kyljet liikkuu. Mutta jos päästään siihen yleisesti arkeen, mikä meillä on, kun se on monilla niin vauhdikasta. Jos mietitään vaikka, että oli lapsia tai ei, mutta siellä on paljon asioita hoidettavana, niin moni meistä on semmoisessa vähän kovassa roolissa ja siellä pitkin päivää. Hengityksen mun mielestä yksi myös, että jos voisi sanoa kauneimpia puolia on se, että se kutsuu meitä pehmentymään siihen hetkeen ja tulla vähän pois siitä semmoisesta kovuudesta. Ja kovuudella tarkoitan ihan sitä, että moni meistä on tosi semmoisessa suorittamismoodissa, että miettii, että mitä seuraavaksi, mutta ihan myös kehollisesti ollaan menty siinä päivän aikana lihakset vähän kiristää ja ei pääse siellä oikees huomioimaan, että mitä mun kehossa tapahtuu. Hengitys kutsua meitä pihmentymään, niin se on myös yksi tosi hyvä hetki hidastaa ja siihen yhdistetään, vaikka se vähän hitaampi hengitys, mikä menee ihan sinne alas palleaan ja kylkiin ja selkään saadaan aika kokonaisvaltaisesti tuotua siihen hetkeen sitä rauhaa ja tasapainoa.
SPEAKER_01:Kyllä, joo, ihania vinkkejä. Joo, tuli just siitä mieleen, kun sä puhuit siitä, että sisään hengityksellä keho laajenee ja ulos hengityksellä supistuu ja just toi oli tosi hyvä harjoitus siihen. Mä muistan, että mä oon itse joskus tehnyt sitä just jookablogin kanssa esimerkiksi tai asettaa jonkun esineen vatsan päälle tai ylä vatsan alueelle ja katsoa, että miten se liikkuu, että sinähän sein. Sekin on yksi mahdollinen tapa. Ylipäätään se harjoitus alkaa tiedostamaan, että laajeneeko mun kehon sisään hengityksellä ja supistuako se ulos hengityksellä, koska musta tuntuu, että sekään ei ole enää itsestäänselvyys tai me ollaan ehkä vähän karoitettu usein se yhteys siihen omaan hengitykseen, niin toki on jo itsessään semmoinen mun mielestä hyvä harjoitus, että mä aina itse teen sitä säännöllisesti, että alkaa huomioimaan tai jos tunnistaa sainsa kiinni siitä, että jos mun hengitys on aika rajoittunutta, niin sitten alkaa tietoisesti laajentaa ja syventää sitä hengitystä ja muistuttaa siitä, että vie kuljettaa oikeasti sen hapen sinne vatsan pohjaan saakka ja että se vatsa pullistuisi sisään hengityksellä ja supistuu ulos hengityksellä. Kyllä. Sekin on mun mielestä jo itsessään tosi hyvä harjoitus.
SPEAKER_02:On, on, saadaan sieltä pallea käyttöön ja saadaan just ohjattua sitä alaspäin, niin se olisi hurjaan tärkeää.
SPEAKER_01:Kyllä. Ennen kuin siirretään tuohon, mä haluan puhua vähän tuosta terapeuttisesta ja vielä syvällisemmasta elementistä, mitä hengityksen avulla voi harjoittaa, niin mä haluan nosa puhua vielä tuosta yöllä hengittämisestä ja mä olisin ite noin puoli vuotta sitten aloin teippamaan mun suuta, tämähän on ollut trendi jossain tai siis jenkeissä jo useamman vuoden. Minusta tuntuu aika tämmöiseltä ajatukselta pitkään, mutta sitten mä kokeilin sitä ja oikeastaan heti, kun mä aloin teippamaan mun suuta yöksi, niin mä huomasin, että tämähän on tosi rauhoittava tunne ja ei taukaan yhtään ahdistavaa niin kuin mä olin ajatellut. Ja niin kuin ja äsken puhuttiin tai sä kerroit, että tosiaan se enän kautta hengittäminen, että sillä on paljon terveyshyötyjä ja se olisi oikeasti se on se parempi tapa hengittää, niin voisin kuvitella, että sä oot tämän suun teippamisen kannalla yöksi, onko sulla jotain mielipite tai kokemuksia tähän?
SPEAKER_02:No mä ite teippaan useimmiten. Mä tiedän, että moni mun asiakas teppaa suutaan. Se on ehkä jotain, mitä mä en suoraan lähde sanoa, että nyt pitää teipata sua vaan et enemmän sitä, jos ei oikeasti ole mitään estettä sille. Jos on jotain terveydien kanssa jotain esteitä, niin sitten kannattaa ehkä keskustella oman lääkärin kanssa. Mutta muuten jo, jos ihan mietitään sitä, että mitä se tekee, niin se, että se saa meidät hengittää nenän kautta myös yöllä, niin kyllä siitä on huomaa tai moni huomaa siitä tosi isoja hyötyjä. Ja sehän ei tarvitse olla, että teippaa suunsa olisi kidnapattu, vaan se riittää ihan ja laittaa jotain tämmöistä, niin ei ole tarkoitettua tietenkin teippiä joustavaa, niin silleen vaan, että se vähän muistuttaa pitää sen suun kiinni. Koska monesti kun me lähdetään ylöllä hengittää suun kautta niin me ei päästä palautumaan yön aikana samalla tavalla, mitä me päästäisiin, jos me hengitettäisi nenän kautta, niin se voi lisätä meidän unenlaatua kyllä huomattavasti.
SPEAKER_01:Tämä on mun mielestä supermielenkiintoista ja joo, tietysti hyvä. Yksilöllisesti harkitsee sitä omakohtaisesti, mutta on kyllä itsekin huomannut, että huomaa, että unenlaatu on jotenkin syvempää. Se on mielestäni niistä huomaatiin eroja. Joo, mä huomaan eroja joskus niin aina, kun ei teippa, niin jos vaikka sattuu herää yön aikana tai aamulla, niin ei aina, mutta joskus mä huomaan, että kun selkeästi se suu on hauennut ja on hengittänyt suun kautta, tai jos vaikka joskus on enätukossa, että on runsa tai näin, niin mä huomaan muun muassa sen, että suu tuntuu tosi paljon kuivemmalta ja eikö se olekin niin, että me menetetään myös ihan nestettä ja että tavallaan keho kuivu helpommin, jos me hengitetään suun kautta. Se on yksi tämmöinen asia, minkä mä oon huomannut.
SPEAKER_02:No joo, joo, ja niin ne sanoo, että jos, en nyt muista kuka tämmöinen tosi hengitysguru, niin sano, että ihmisillä on ihan liikaa vesipulloja nykyään mukana, että jos me hengitettäisi kunnolla, niin ei tarvitsisi olla niin paljon nesteyttämässä, mitä tämä nykytrendi on, mutta siitä en tiedä, se oli vaan kommentti, minkä muistaan. Mutta joo, onhan se ja tuo suunkin teippaus, sehän tuntuu, että se on niin sanotusti ehkä vähän semmoinen trendi, niin onhan sille myös nähnyt, että jotkut tahot vastustaa tai sanoo, että sitä ei ole tutkittu niitä hyötyjä. Mutta kyllä moni kokee ne hyvät.
SPEAKER_01:Joo, se on varmasti just semmoinen asia, mitä voi kokeilla, jos on otelus ja todetaan, toimiiko itselle vai ei. Mutta hei, puuttaisiko sitten siitä vielä syvällisemmästä ulottuvuudesta, jota hengityksen avulla voi harjoittaa tai mitä se just vähän sivusit alussa. Onko sulla sellaisia omia kokemuksia siitä hengityksen kanssa vielä syvällisemmästä, siitä terapeuttisesta työskentelystä. Avaa meille vähän tätä maailmaa tätä puolta.
SPEAKER_02:Me voidaan käyttää hengitystä nimenomaan parantaa sitä meidän kehon hyvinvointia ja myöskin siitä hermoston tasapainottamista, mutta sitten meillä on voimakkaampia hengitysharjoituksia, jotka on nimenomaan voimakkaampia. Ja ne vaikuttaa meidän kehoon monimutkaisilla tavoilla, jotka saa aikaan kehollisia tuntemuksia, mutta myös muutoksia aivoissa siinä hetkellisesti. Ja ne on kyllä oman kokemuksen mukaan ne avaisi semmoisen uuden ikään kuin väylän, koko siihenharjoitteluun. Koska monesti me ajatellaan, että se on sitä hidasta ja se on sitä rauhallista, mutta se voi myös olla hyvin ikään kuin tämmöistä energiaa purkavaa, jolloin siitä tulee tosi eri vaikutukset ja voi päästä myös, kuten sanoisin siinä alussa, oivaltaa asioita, mitä ei ehkä aikaisemmin ole oivaltanut. Mutta nyt jos ennen kuin menee, jos kerron tässä jotain omia kokemuksia, niin aina kun me mietitään hengitysharjoituksia, meidän pitäisi tietää, että mitä me halutaan saada silloin aikaiseksi. Ja vähän osata ottaa huomioon se meidän oma hermoston sen hetkinen tila. Koska jotkut hengitysharjoitukset on tehty aktiivissa. Ja sitten taas jotkut on tehty tasapainuttamaan, jotkut on tehty rauhoittamaan. Niin sitten, jos me ollaan vaikka jo valmiiksi tosi ylikierroksilla ja sitten me lähdetään tekemään joku tosi aktivoiva harjoitus, niin me saatetaan vaan pahentaa sitä meidän ylikierrostilaa. Tai sitten taas, jos me ollaan tosi alivireessä ja me tehdään todella tämmöistä alaspäin ajavaa harjoitusta, niin silloin sekin saattaa näkyä siinä, että no ei me nyt saadaan. Minusta tuntuu vielä enemmän vaan vähän lamaantuneelta jopa pahimillaan. Nämä voimakkaat hengitysharjoitukset on nimenomaan ehkä useasti vähän semmoisia aktivoivia, mutta sen jälkeen olo saattaa olla hyvinkin rauhallinen. Mikä se oli se alkuperäinen kysymys sinulta, että mitä on omia kokemuksia, oliko se se?
SPEAKER_01:Joo, joo, siis tämä voisin lähteä tässä vaikka mihin suuntaan. Minun mielisi mielenkiintoista kuulla, että onko sulla jotain sellaisia omia kokemuksia, vähän syvällisempiä tai tämmöisiä jotain merkittäviä, ehkä transformaatioita, mitä sen hengityksen kautta kokenut itse tai olet todistanut vaikka asiakkailla. Jos on utelia sitä maailmaa kohtaan, niin ehkä miten sitä kohtaa voisi mennä. Täysin samaa mieltä tuosta hermoston. On tärkeää olla tietoinen omasta hermoston tilasta, jos tähän menee, niin varmasti ammattilaisen kanssa ja muuta, mutta joo, mun kiinnostaa mennä vähän syvemmälle näihin terapeuttisiin tapoihin ja just esimerkiksi vähän aktivoiviin harjoituksiin.
SPEAKER_02:No joo, joo, ja siis on tosi paljon omia oivalluksia ja nimenomaan semmoisia syviä oivalluksia ja ehkä jopa, voisi sanoa, semmoisia lukkojen vapautuksia. Mä muistan silloin, kun kävin yhden koulutuksen, mikä oli nimenomaan näihin voimakkaampiin tekniikoihin, niin itkin jokaisessa. Ja sitten saattaa kuulostaa jonkun mielestä siltä, että no apua en mä haluu itkeä, mutta toisaalta se on myös tosi vapauttavaa ja ehkä yleisestikin näiden avulla on päässyt myöskin olema enemmän sinut sen kanssa, että me voidaan prosessoida tunteita niin, että niitä on turvallista prosessoida. Hengitysharjoitukset tuo meille aika hyväylän siihea tunteita, intensiivisiäkin tunteita, kuitenkin hallitusti ja säädellysti. Mutta se, että se opetti itselle tuntee, oikeasti tuntee niitä tunteita, koska ennen sitä mä pitkään vältelin itkemistä. Mä en halunnut itkee, koska lähtökohtaisesti se merkitsi mulle vaan pahaa mieltä, niin mä en halunnut mennä sinne. Ja muutenkin tietyllä tapaa ehkä, vaikka sanoin alussa, että on herkkä, mutta kuitenkin tietyllä tapaa ehkä sen herkkyyden takia, niin myöskin semmoinen kuori vähän päällä semmoinen, että hyvä suorittaa asioita ja joo joo, kaikki on ihan hyvin, ei tässä mitään. Rikko sitä kuorta. Ja tosiaan, niin kuin mä sanoin, niin silloin siellä koulutuksessa itkin jokaisessa. Ja välillä jopa niin holtittomasti, että mä oli pakko lopettaa kesken. Tuin tosi tieto se, että minkälaisia kaavoja vaikka mulla omassa toiminnassa on, mitkä nyt täytyy katkaista, jotta mä en anna niiden vaikuttaa mun elämään. Ja esimerkiksi siihen, miten mä kohtaan vaikka mun omat lapset ja vien niille eteenpäin. Niitä samoja lukkoja ja samoja kaavoja. Eli voisi sanoa, että hyvin tämmösiä diippejä keloja, mutta ne on hyvällä tavalla. Niin kuin mä sanoin, että sen jälkeen saattaa olla tosi tämmöinen rentoutunut tai melkein joku semmoinen euforinen olo. Se on se, mikä yllättää ihmiset monesti. Sen jälkeen on todella hyvä olo. Ja mä aina sanonkin, että silloin kun tehdään tämmöisiä voimakkaampia myös jossain tapauksessa ei niitä voimakkaita, mutta kun tehdään hengitysharjoitusta, niin sulla saattaa olla ongelmia, kun sä menet siihen matolle, jos tehdään matolla hengitysharjoitus, niin sulla on ne ongelmat ja sen jälkeen sä en edes muista, ei sulla ole enää mitään ongelmia, koska kaikki on vähän vaan semmoisen, että ei hän tässä mitään, että kaikki on ihan sairaan hyvin. Sitten voisi miettiä, moni usein miettiä, että mitä hyötyä siitä on, jos se on vain hetkellinen, niin se, mitä me päästään mallintaan hetkellisesti, kehoasolla, niin kuin me tehdään se uudestaan ja uudestaan ja uudestaan, niin se ei olekaan enää vaan hetkellistä, koska ne hetket alkaa olemaan sun keholle tuttua. Ja kehohan lähtee aina menemään sinne suuntaan, mikä sille on tuttua. Mitä enemmän me saadaan tuotua itsellemme muutosta siihen hetkeen. Jos se muutos kestää ensimmäisen kerralla minuutin ja me sitten se minuutin aikana tunnetaan parempia tunteita, ehkä sanotaan jollekin läheiselle vähän kivempia sanoja. Tehdään joku valinta, vaikka enemmän rohkeudesta käsiin kuin siitä käsin, että ei musta ole siihen tai en mä jaksa, en mä pysty. Ja sitten me tehdään se uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. Mun kokemuksen mukaan sä voitkin huomata jossain kohti, että siellä on tapahtunut tosi isoja ja perustavanlaatuisia muutoksia, jotka kantaa. Ei vaan enää sitten muutamat minuutin harjoituksen jälkeen, vaan oikeasti siellä arjessa.
SPEAKER_01:Mä voin kyllä niin monella tapaa savaistua oman jookamatkan kautta, koska jookassahan on tosi vahvasti läsnä. Samaistun siihen, että ei pitkään sellaisessa tilassa, ettei oikein osanne edes tuntea omia tunteitaan ja ei osannut itkeä. Kun ne padot saian auki, niin sehän on tosi puhdistavaa ja vapauttavaa oikeasti tunteat tuntee päästään niistä irti sellaisista asioista, mitä on padonnut sinne kehoon. Miskon, että me ollaan padottu useimmat, tai varmaan jokainen meistä erilaisia tunteita. Ja just semmoisia meillä on paljon tämmöisiä ajatuskaavia, mistä meillä ei ole tietoisia, että tänä avulla voi tulla tietoiseksi monesta asiasta, missä siinä arjen lomassa ei vaan yksinkertaisesti ole tietoinen, vaan vähän elää autopilautilla monella tapaa.
SPEAKER_02:Ja mä en tiedä, mikä sun kokemus on, mutta mulla onkin sellainen kokemus, että kun pääs enemmän yhteyteen omien eiin mukavien tunteiden kanssa, niin kyllä sitä arjessa myös sen kautta herkisty enemmän tunteen niitä asioita, että milloin mä oikeasti tarvitsee lepoa. Milloin mun pitää pystyä vähän painaa vaikka jarrua, koska mulla ainakin meni tosi käsi kädessä, että tosin tunteita ja mä vaan tein ja menin. Ni sitten sitä kautta pääsi jotenkin myös enemmän, kuulemaan niitä hyviä kehon merkkejä. Että tarpeeksi ajoissa sanoa, että hei, nyt pitäisi ehkä vähän jarruttaa. Tai hei, huomaaksa, että nyt olisi tarvetta tämmöselle, niin mä ainakin ite huomasin, että se kasvoi sen myötä, se kyky kuulla itse.
SPEAKER_01:Mä en tiedä, onko sinulla samanlainen kokemus. Joo, siis ehdottomasti on jotenkin vahvistunut tosi paljon semmoinen keho yhteys. Mä tuntuu, että mä koen, että mä elin mun elämän ensimmäistä 25 vuotta vaan mun päässä vaan mun ajatella tasolla. Tai tietyllä tapaa, että se yhteys omaan kehoon oli jotenkin sellainen, että oli iso blokki siinä ja tämmöisen samaattisten harjoitusten just jookan ja hengityksen kautta on tosi paljon vahvistunut se yhteys siihen omaan kehoon ja nimenomaan se, että nykyään osaa ehkä kohdata niitä tunteita ja tuntea niitä siinä hetkessä, ei tietenkään aina, mutta jotenkin vahvistunut tosi paljon semmoinen, että ei enää patoa samalla tavalla niitä ja mitä enemmän se oma harjoitus on läsnä, eli on tietoinen niistä omista ajatuksista, niin sitä nopeammin osaa myös pysäyttää semmoisia haitallisia ajatus ja uskomus- ja käytösmalleja. Joo, mä koen, että sillä on ollut tosi paljon hyötyä ja tämmöisi pitkäjänteisiä hyötyjä. Mutta hei, mitä jos nyt joku on silleen, että minua kiinnostaa tämä tosi paljon, haluaisi uppoutua tähän hengitykseen isommin ja ehkä just saadaavia kokemuksia. Miten voisi aloittaa tutustumisen terapeuttiseenpaan tapaan hengittää ja ehkä alkaa just purkamaan semmoista vanhaa lastia ja tulla enemmän tietoiseksi niistä omista kaavoista. Mikä olisi mun mielestä hyvä tapa aloittaa?
SPEAKER_02:No silti aloittaisin ensin siitä semmoisesta perushengityksen korjaamisesta, koska mä sanoin tosi jossain kohdalla, että jos se hengitys koko ajan laittaa vastaan, niin se näkyy siellä hermostossa. Ja silloin siellä on se ensimmäinen ikään kuin työ, mitä meidän täytyy tehdä, jotta me saataisiin luotua niin sanotusti vähän parempaa tasapainoa. Koska siitä käsin me voidaan lähteä. Toki ne voimakkaamat voi olla myös tukena siinä prosessissa, että kun me haetaan enemmän sitä tasapainoa. Usein ne onkin paras, kun niitä vähän yhdistellään. Mutta silti, että jos joku nyt miettii, että mistä aloittaa, niin silti mä aloittaisin siitä vähän enemmän katsoo, että se perushengitys on hyvä, jotta se mahdollistaa tasapainon kehoon ja sinne hermostoon. Mutta sen jälkeen, niin kuin sä sanoit jossain kohtaa mun muistaakseni, että nimenomaan ohjatusti, niin niitä mä lähtisin niitä voimakkaampia tekem ohjatusti. Ja niihin on mahdollisuus löytyä erilaisia, kaikkia väyliä on netissä, on varmaan livenäkin. Suomessa en ole ihan varma, että kuinka paljon on pystyy yksin mennään johonkin valmennukseen, mutta mä lähtiisin tekemään sitä ohjatusti kuitenkin ensin, koska niissä on paljon semmoista, mitä halutaan ottaa huomioon. Hengityslähtökohtaisesti on turvallista, jos ei ole mitään erityistä poikkeaa vaan terveydessä, mutta silti se kokemus voi olla epämiellyttävä tai liian intensiivinen, tai ei ainakaan hyödyllinen, jos me lähdetään niin sanotusti vähän soitellen sotaan. Ne on semmosia, mitä mä lähtisin tekemään ohjatusti.
SPEAKER_01:Joo, ehdottomasti samaa mieltä! Ja tosi hyvä pointti itse asiassa tästä mä tuunkin siihen, että tässä vuodessa käsitellään hormoniterveyttä ja olenkin useasti sanonut etenkin tuolla meidän valmennuksessa ja hiilihormoonsissa ja puhun siitä, että hermosto on hormonitoiminnan ylinsääteliä. Silloin kun on erilaisia hormoniterveyden kanssa haasteita, niin hyvin usein siihen liittyy hermosto. Varmaan säkin voit sanoistua, että varmaan lähes kaikki modernit naiset hyötyä siitä oman hermoston työstämisestä ja rauhoittamisesta. Niin tästä tulikin mieleen, että kun sä puhuit siitä, että hengitysharjoituksissa, että on rauhoittavia, aktivoivia ja tasapainottavia, niin mistä voisi alkaa kottamaan sitä, että tunnistamaan sitä, että millainen harjoitus sopisi itselle siihen tilaan tai ehkä elämänvaiheeseen tai siihen tilaan, missä se hermosto on tällä hetkellä, että mitä se kaipaa, että onko jotain semmoisia tiettyjä oireita tai ehkä enemmän viestejä, mistä voi saada tietoa tai infoa keholta, että mikä palvelee ja tukea mua tässä hetkessä.
SPEAKER_02:Siinäkin, jos me osattaisi kääntyä vähän sisäänpäin ja kuulostella sitä meidän tuntemusta, kun se on nimenomaan tuntemus, niin sehän on kokemus, että mikä sun kokemus on siitä sisäisestä maailmasta. Moni meistä on ylivireessä, on yliviryttyneitä. Se sisäinen maailma tuntuu ehkä vähän levottomalta, voi olla reaktiivinen, voi turhautua tosi nopeen, voi olla just sitä yliajattelua, ahdistusta. Niin silloin mä lähtisin todennäköisesti ja nyt me nimenomaan painataan sanoa todennäköisesti, niin mä lähtisin tekemään niitä tasapainottavia ja rauhoittavia. Tasapainottava on esimerkiksi just se, missä laskettiin se kuusi, lasketaan kuusi sisään, kuusi ulos tai viisi sisään, viisi ulos, niin mä lähtisin keskittyä niihin. Ja sitten taas, jos me oltaisi tosi alivireessä, tuntuu, että mä saan mitään aikaiseksi ja mulla ei ole mitään yhteyttä itteen. Musta tuntuu, että mä oon mä vaan suoritan ja mä vaan teen, mutta mä oon silti vähän irrallinen itsestäni. On semmonen tosi alivireinen olo, niin silloin taas voitaisiin ottaa ehkä vähän aktivoivampia harjoituksia, jotka voi painottua vähän enemmän sisään hengitykseen. Voisi sanoa yksinkertaistetusti nyrkkisääntänä, että sisään hengitys aktivoi, ulos hengitys rauhoittaa. Mutta sitten on hyvä aina muistaa, että se hermosto kaipaa usein turvaa, koska se epätasapaino on jollain tavalla hermoston tulkinta siitä, että sitä turvaa ei ole. Niilloin sitten myöskin siellä oli vireydessä me ei haluta vaan lähteä pumppaan hengitystä, koska se sitten taas on kehol tietynlainen rakennettu stressireaktio, mitä me voidaan käyttää hyväksi ja hyödyksi monissa kohdissa. Mutta jos mietitään, että hermostossa on epätasapainoa, niin se turvan tuominen kaikilla tavoilla hengityksellä, mutta kyllä mun mielestä ihan yleisesti siellä arjen tekemisissäkin se olisi se ykkösjuttu. Ja se tasapaino on siinä kohtaa, että kun tunnistaa sen oman sisäisen tilan, niin lähtee hakemaan sitä tasapainoa hengityksen avulla. Mutkittelin vai vastasikko siihen, mitä sä alun perin kysyitä.
SPEAKER_01:Joo, ehdottomasti just se, että tarkastelee sitä omaa tilaa ja just toi on hyvä editellä alivireyttä ja ylivireyttä ja oikeasti. Kukaan muuhan ei sitä oikeastaan poisi tulla kertoa vaan, että siinä täytyy just syventää sitä omaa yhteyttä itensä ja alkaa tunnistamaan itsessään niitä.
SPEAKER_02:Ja onhan just, me voidaan niitä semmoisia pieniä merkkejä tunnistaa just vaikka ylivireydessä. Jos tuntuu, että on tosi ärtynyt ja on koko ajan levoton olo ja ajatukset laukkaa kovaa, niin me silloin ehkä voidaan tunnistaa, että nyt tarvittaisiin ehkä vähän sitä jarrua.
SPEAKER_01:Se on kyllä ihan totta. Voisi kuvitella, että moni meistä, kuten sä taisin sanoa, että on nimenomaan siinä ylivireistilassa, aika tyypillistä tässä moderissa nopeassa maailmassa ja esimerkiksi itse huomaa, että jos vaikka koko ajan tulee avattua puhelinta ja plärättyä eliuksille ja muuta, niin se on aika selkeä merkki siitä, että nyt pitää vähän rauhoittaa ja nyt joku läsnäolon tuominen tähän hetkeen auttaa ja jää nyt oikeasti paussi näille haitallisille käytöstä autopilotilla tapahtuville asioille.
SPEAKER_02:Nimenomaan. Niin kuin säkin sanoit, niin ärsyketulvahan on ihan järjetön meidän elämässä usein. Sitä tulee ihan joka suunnasta, myös silloin, kun me ei edes oikein tunnistetaan, että sitä tulee.
SPEAKER_01:Kyllä. Mitä mieltä saatsi hengityksestä, eli onko se niin, että laskujahan voi olla eri määriä, mutta esimerkiksi ne näin kautta neljä sisään, sitten pidätetään neljä, neljä laskua ulos, pidätetään neljä. Mitä siitä harjoituksesta mieltä?
SPEAKER_02:Se on tutkitusti. Se on muutamia näistä, mitkä on oikeasti tutkittu ihan niin se on tutkitusti hyvin tehokas stressinhallintaan. Eli ehdottomasti siinä monesti käytetään just sitä, että hengitetään sisään 4, pidätetään neljä ja hengitetään ulos neljä ja taas pidätetään neljä. Jos tuntuu, että helposti jos tuntuu, tai jos tuntuu monesti, sanat menee sekaisin, että ei saa happea. Hengästyy helposti, kun yhtään lähtee liikkumaan ja niin poispäin. Silloin se hiilidioksidin siotokyky on aika matala. Jolloin neljä voi olla ehkä vähän liikaa, niin voi aloittaa vaikka kolmella tai kaksi, kaksi on pieni luku, mutta jos se on se, mihin sä pystyt ikään kuin suhte helpolla, vähän se saa haastaa, mutta suht helpolla, niin kahdella. Eli niitä sekunteja tärkeämpää olisi just se suhde, mitä me siinä saadaan siihen hengitykseen luotua, koska silloin se ei hyödytä meitä, jos me tehdään se semmoisella sekuntimäärillä, mitkä saa meidät olemaan aivan naamapunaisena, koska me pidätään niin paljon happea ja haukotaan, ja sen jälkeen ollaan ihan apua, niin silloin se ei toiminut siihen tarkoitukseen, mihin sen kuuluu toimija. Tosiaan on ehdottomasti on hyödyllinen ilman hyvä tarkennus tai vinkki.
SPEAKER_01:Aiks vielä tuohon boksi hengitykseen liittyen, niin mä oon ymmärtänyt, että se on tasapainottava. Eli että jos on just aliviäinen, niin se voi auttaa sua pääsemään semmoiseen neutraalimpaan tasoon. Ja sitten taas jos on sitä ylivireästilaa, niin se voi tavallaan auttaa sua laskeutumaan ja rauhoittumaan, onko mä oikeassa?
SPEAKER_02:Joo, se tuo meille tosi paljon tasapainoa. Ja sitten just se, että sitä oltiin käytetty ahdistukseen ja stressiin tutkimuksessa, niin siinä oli saatu tosi hyvin niihin apua siitä. Mutta se tuo meille tasapainoa sinne. Siinä on ikään kuin se voi ajatella vähän silleen, että kun siinä on tasapainossa se hengitys, eli yhtä sissään, yhtä ulos, yhtä pidätystä, niin sekin on hyvä mittari siitä, vähän niin kuin mä sanoin se, että henkitetään viisi sisään, viisi ulos, niin siinäkin on aika tasaisesti ne molemmat. Se voi yksinkertaistaa palikkana, että silloin se todennäköisesti tuo. Meille aika hyvin tasapainoa nimenomaan.
SPEAKER_01:Joo, no hei, miten kun tosia naisen hormoniterveydestä täällä puhutaan, niin tuleeko sinulle mieleen esimerk naisten ja miesten välisiä eroja hengityksessä ihan fysiologisesta näkökulmasta tai ylipäätään jotain kiertotietoisesta näkökulmasta, mitä olisi hyvä tietää tai mitä voisi huomioida hengityksessä. Onko mitään tämmöisiä viivaita tässä ajassa?
SPEAKER_02:Siis monesti tuntuu, se on varmaan just tämä, että miehet jollain tasolla, en mä tiedä, osaako ne olla ehkä vähän rennompia kuin naiset tai mikä siinä on, mutta monesti kyllä sanotaan näin, että miehillä happi kulkee vähän paremmin. Tietenkin ei voi tälleen suoraan laittaa mustavalkoisesti, mutta monesti, että jos laitettaisiin 10 miestä ja kymmenen naista, niin mun tämmöisella, mikä ei tietenkään ole tutkittua faktatietoa, mutta kyllä siellä usein miehillä on parempi ikään kuin kyky hengittäjä ja vähän ehkä parempi hengitys. Ei nyt mitenkään radikaalisti, mutta kuitenkin, mutta tämä nyt perustu vaan munisiin havaintoihin. Kyllähän meillä naisilla hengitys vaihtelee kierron mukaan tai voi vaihdella, varsinkin jos jossain kohti tulee vaikka sitten vähän enemmän ettekaan enää niin resilienttiä, vaan vähän stressitasot pääsee nouseen, jos vaikka siihen kiertoon liittyy vähän, että tulee tämmöistä ahdistuneisuutta. Vaikka toisaalta mä en tiedä, mitä sä sitten sanoit siinä kohtaa, että halutaan ehkä sitä tasapainoa sieltä lähteä parantamaan, mutta ne liittyy niin paljon toisiinsa. Jos huomaa oman kierron mukaan, että jossain kohti on esimerkiksi vähän helpommin hengästynyt, niin silloin se myöskin antaa meille ensinnäkin viestiä siitä, että okei, keho on aika kovilla tällä hetkellä, koska hengitys on myös hyvä mittari siihen. Me voidaan katsoa, että okei, itse asiassa tänään tuntuu, että hengitys ei kulje niin hyvin. Mitä se kertoo mulle palautumisesta varmasti antaa viestiä siitä, että palautuminen ei ole täysin optimaalista, joten voisi ottaa sen jollain muullakin tavalla huomioon jossain muuallakin osa-alueella, kun pelkästään hengityksessä. Mutta joo, kierto voi vaikuttaa siihen meidän hengitykseen, eli se voi tuntua jossain kohti kiertoa vähän enemmän hankalalta ja vähän enemmän peilata sitä, että siellä on vaikka stressiä tai ahdistusta.
SPEAKER_01:Joo, varmasti voi just hyvin selittää tätä niillä kierron eri vaiheilla, missä ihan viikko viikolta on erilaisia elementtejä fysiologiselta kanilta ja voisin itse näen, että just henkitys voi toimia tosi hyvänä työkaluna, esimerkiksi luteaivaiheessa PMS-oireiden tukemisessa tai miten sä näkyy, että voiko esimerkiksi kiputiloja mahdollisesti työstää hengityksen avulla.
SPEAKER_02:No varmasti voisi, jos miettii, että meillä synnytyksessäkin otetaan hengitystyökaluksiin muistin syistä tietenkin kuin se kipu, mutta kyllähän se vaikuttaa siihen, että miten me koetaan se kipu, että varmasti siitä pystyisi hyötyä paljon siinä kohtaa. Ja just antaa sen toimia semmoisena mittarina, että mitä siellä kehossa on meneillään.
SPEAKER_01:Niinpä, tuli mieleen, synnyksen et vitsi hengitys on kyllä ihan vielä täytyä siinä. Ja siinä siis mun toisen lapsen ammeeseen ja sain aivan kullanarvoisen vinkin kätilöltä siinä H-hetkellä. Hän sanoi, että kun sä oot ammessa ja sä oot veden ympäröimänä, niin sun ei tarvitse tehdä supistaa tai anteeksi ponnistaa ollenkaan. Ainoa asia, mitä sun tulee tehdä, on hengittää. Ja mä en ole ihan varma, että liittyykö se pelkästään siihen veteen vai ihan kuivella maalla, niin tavallaan sama tekniikka päteen, mutta sitten mä toteutin sitä, eli mä oikeasti en lainkaan ponnistanut mun keholla, vaan mä keskityin pelkästään siihen hengittämiseen hengittämiseen. Ja sinus meni tosi hyvin ja siinä näki sen kehon uskomattoman voiman, kun se pystyy pelkästään sen hengityksen avulla sanoa, että ne supistukset ponnistaa sen lapsen ikään kuin automaattisesti ja miten se nyt oikein termein selitetään, mutta se olikin mieletön kokemus.
SPEAKER_02:Hengityksen voimatta. On se oikeasti on se, mutta huikeeta. Kyllä, sillä on vahva vaikutus niin moneen asiaan. Se vaikuttaa kaikkeen, mitä me tehdään ja miten me tehdään.
SPEAKER_01:Ai vitsi, mä olen ollut ihan supermielenkiintoista puhua hengityksestä ja kuulla sun kokemuksia ja viisautta. Tuleeko sinulle mieleen vielä jotain, mitä sä haluaisit jakaa?
SPEAKER_02:No oikeastaan mä kannustaisin vaan kaikkia lähteä kokeilemaan, koska se on helpoin oikeasti käsissydämellä helpoin väylä meille. Jos susta tuntuu, että sä oot siellä kamppailet stressin kanssa tai menet semmoisessa vuoristoradassa ehdottomasti kokeilemisen arvosta, koska se on se sun kaukosäädin sinne hermustoon. Sen jälkeen helpottaa paljon. Mä kyurytin niin paljon aina ennen ratkaista ja analysoida ja miettiä, että mistä nämä jotuu ja miten mä nyt saan palauduttua paremmin ja miksi mä en ole palautunut vai miksi musta tuntuu edelleen tältä. Kun me saadaan se kaukosäädin, niin kyllä me sillä pystytään tosi paljon tekemään. Hengitys on ehkä vähän liian yksinkertaistettu. Se monesti saattaa tuntua jopa niin yksinkertaiselta, että me ohitetaan se. Mutta kyllä mä sanoisin kaikille semmoisena viimeisenä vinkkinä, että lähikokeilee aina mahdollisuus. Se on sulla kuitenkin joka tapauksessa siinä koko ajan läsnä päivän aikana sä hengität todennäköisesti noin 20 000 kertaa. Tarkoithan siis sitä, että sulla on 20 000 mahdollisuutta vaikuttaa sun hermostoon. Joten otan niistä edes muutama kerta siihen tietoisesti hyödyksi, niin se oikeasti se on muuttanut mun elämää ja toivon, että tulee muuttamaan moneen muunkin elämään.
SPEAKER_01:Joo, 100 prosenttia samaa mieltä. Missä, jos nyt kuuli on kiinnostunut, niin mistä sut löytää ja onko sulla mahdollisesti sulla on valmenneseeksi. Eli jos aihe innostaa ja haluisi oppia sulta lisää, niin mistä sut löytää jo sun palvelut?
SPEAKER_02:Mut löytää enimmäkseen Instagramista, semmoisesta kuin Riikka Turunen 1 on mun tili. Sieltä löytää kaikki ajankohtaiset tapahtumat. Löytyy netissä sessioita, mihin voi tulla mukaan. Mulla on tämmöinen instant metodi, joka yhdistää hengityksen ja erilaisia kehollisia työkaluja, jossa saadaan oikeasti muutosta tuntumaan heti siinä hetkessä. Ja sitten on jo valmennusryhmä, joka on tämmöinen pitkäkestoisempi, joka on enemmän hengityksen avulla, että säädellään hermustoa vähän tehokkaammin. Mutta on yksittäisiä sessioita ja on pidempää tämmöistä valmennuspolkua, mutta riippa tulonnen yksi sieltä löytää kaikkialle muualle linkit.
SPEAKER_01:Ihan mahtavaa. Kiitos super paljon, kun olit tänään mukana mielenkiintoiset keskustelut. Kiitos paljon. Hei, kiitos super paljon, kun kuuntelit tämän jakson ja käyt tosiaan ottamassa riikka-seurantaan instassa riika Turun 1. Mä laitan myös linkin riikan profiiliin alle. Ei muuta kuin kuullaan taas en viikolla.
SPEAKER_02:Moikka! Moikka! Hei! Siinä oli tämän kertainen jakso ja kiitos, että sä olit mukana. Toivottavasti sä saat tästä jotain uutta ajateltavaa, kotiin vietävää ja hei, josta tykkäsit tästä jaksosta ja sulla on joku tuttu. Kenestä ajattelet, että sekin voisi tykätä ja hyötyä tästä. Olen äärimmäisen kiitollinen, josta jaot tätä eteenpäin. Seuraavaan kertaan ja nyt me elää sen todeksi.